Käytettyjen vaatteiden megatrendi
Muistan yhä sen, kun ostin ensimmäiset käytetyt vaatteeni. Tämä tapahtui yläasteikäisenä, jolloin suhtauduin romanttisesti 70-lukulaiseen ajatusmaailmaan ja pukeutumiseen. Ensimmäinen second hand -vaatteeni olikin käytetty tummansininen työtakki, joka todennäköisesti oli peräisin ihannoimaltani vuosikymmeneltä. Myöhemmin taideviestintälukiossa käytettyihin vaatteisiin pukeutuminen oli jo enemmän normi kuin poikkeus. Vaatekaappiini tuli täysin uudenlaisia tulokkaita, jopa kokonainen valikoima erivärisiä samettibleisereitä. Kirppareilla käynti tyydytti kasvavaa kiinnostustani erilaisia vaatteita kohtaan, koska sieltä saattoi tehdä vaatelöytöjä, minkä kaltaisia ei myyty ketjukaupoissa. 2000-luvun alussa vintageen pukeutuminen yleistyi, ja siitä tuli valtavirran muotia. Kiitos tästä kuuluu lähinnä Sinkkuelämää-televisiosarjan päähenkilölle Carrie Bradshaw‘lle, joka yhdisteli vapaasti designer-vaatteita vintageen, mikä edesauttoi globaalin käytettyjen vaatteiden megatrendin nousua.
Nykyään ilmiö on kasvanut ja laajentunut entisestään, ja siihen kuuluu entistä näkyvämmin ekologisuus. Käytetyn vaatteen osto säästää luonnonvaroja, eikä sillä ole samanlaista tuotanto- ja kuljetusketjua tai hiilijalanjälkeä kuin uudella vaatteella. Yhdysvaltalainen ThredUp julkaisi juuri raportin, joka kertoo käytettyjen vaatteiden myynnin huimasta globaalista kasvusta tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2012 käytettyjen vaatteiden globaalien markkinoiden arvo oli yhteensä 11 miljardia dollaria. Vuonna 2018 vastaava luku oli 24 miljardia. Käytettyjen vaatteiden markkinoiden ennustetaan kasvavan yli 50 miljardin seuraavan viiden vuoden aikana.
Vaikka ala kattaa nykyään kaikenhintaiset tuotteet massatuotetuista vaatteista luksustuotteisiin, käytettyjen vaatteiden markkinat voidaan jakaa maailmanlaajuisesti kahteen osa-alueeseen. Toisen osan muodostavat lahjoituksena annetut vaatteet, joita tahot kuten UFF ja Pelastusarmeija myyvät hyväntekeväisyystarkoitukseen. Näiden käytettyjen vaatteiden myynti painottuu pääasiassa perinteisiin myyntikanaviin ja kivijalkaliikkeisiin. Tätä sektoria on viime vuosina varjostanut uutisointi, joinka mukaan jopa 70% lahjoitetuista vaatteista päätyy myytäväksi Afrikkaan, mikä vaikuttaa ongelmallisesti esimerkiksi paikallisen tekstiilialan kehitykseen.
Toisen osan muodostavat muunlaiset käytettyjen vaatteiden jälleenmyyjät ja esimerkiksi vintage-liikkeet. Tähän sektoriin on tullut eniten uusia liiketoimintamalleja viime vuosina, kuten esimerkiksi kuratoituja valikoimia myyviä liikkeitä ja verkkokauppoja. Tähän osa-alueeseen lasketaan myös kuluttajien itse tekemä tuotteiden jälleenmyynti eri kanavissa, kuten esimerkiksi Facebookin kirpputoriryhmissä tai muissa kauppapaikoissa verkossa.
Edellämainittu alue on myös se, jolle ennustetaan nopeinta kasvua tulevina vuosina. Tämän takia myös perinteisemmät vähittäiskaupan ketjut ovat alkaneet omaksumaan käytettyjen vaatteiden myyntiä. Ruotsalainen vaatejätti H&M kertoi juuri, että se aikoo tuoda käytettyjen vaatteiden myynnin osaksi toimintaansa. Uusi hanke toteutetaan yhdessä ruotsalaisen startup-yrityksen Sellpyn kanssa, minkä osana H&M:n & Other Stories -konseptin verkkokaupasta voi ostaa käytettyjä vaatteita.
MEAn ja MEM:in vaatteet valmistetaan täysin upcycle-tuotantona kuluttajien ylijäämästä.
KÄYTETTYJEN VAATTEIDEN MARKKINOIDEN ENNUSTETAAN KASVAVAN YLI 50 MILJARDIN SEURAAVAN VIIDEN VUODEN AIKANA.
Teknologian ja alustatalouden kehityksen voidaan katsoa nopeuttaneen käytettyjen vaatteiden markkinoiden kasvua lähivuosina. Nämä markkinat tarjoavat paljon uusia liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia, mutta käytetyissä vaatteissa ja tekstiileissä on myös laajemmin kasvuvaraa erilaisille kiertotalouden malleille. Helposti ajatellaan, että käytetty vaate ei vastaa uutta, juuri valmistettua vaatetta. Tämä pitää osittain paikkansa, ja monet netissä toimivat käytettyjen vaatteiden kauppapaikat kertovatkin tuotteiden laadusta ja miten paljon niissä näkyy käytön jälki. Vaatteita on toki mahdollista huoltaa ja korjata mahdollisuuksien mukaan, minkä takia myös Weecosissa tarjotaan pian ammattilaisten korjauspalvelua vaatteille.
Käytetyistä vaatteista ja kuluttajan ylijäämästä voidaan toki myös valmistaa täysin uusia tuotteita, missä taskut eivät varmasti repsota tai saumat ratkeile. Kun käytettyjen vaatteiden vähittäismyynnin markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti ja suuret yritykset kahmivat niiden verkkomyynnistä voitot, kuluttajien ylijäämästä valmistetut designvaatteet ja -tuotteet tarjoavat kiertotalouden vaihtoehdon, jossa hyödynnetään ympäristöystävällisesti jo olemassa oleva materiaali, mutta samalla jatketaan paikallisen vaatetuotannon katoavaa perinnettä ja tuetaan kotimaista pienyrittäjyyttä. Juuri tällaisten tuotteiden kauppapaikaksi Weecos on omistautunut alusta alkaen.
Olemme koonneet alle valikoimamme Weecosin kiinnostavimpia kuluttajan ylijäämästä valmistettuja tuotteita ja vaatteita. Näihin kaikkiin sopii Weecosin kuluttajan ylijäämän vastuullisuusleima, mistä löydät lisää tietoa täältä.
Lähteet: ThredUp, Business of Fashion, Maailman kuvalehti
