TIEDOTE: PAKETIT KULKEVAT LAKON AIKANA. Lue lisää Postin lakon vaikutuksista tästä.

Hlbti-oikeuksien historia Suomessa

Homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin Suomessa 1971, mutta lakiin jätettiin kuitenkin sateenkaariväen asemaa heikentävä yllytyspykälä. Se poistettiin vasta vuonna 1999.
Frontpage » Blog » Hlbti-oikeuksien historia Suomessa

Kontrollia haureuspykälällä

Suomessa ensimmäinen naisten ja miesten homoseksuaaliset teot kriminalisoiva laki astui voimaan 1894. Laki määritti “samaa sukupuolta olevien välisen haureuden” rikokseksi, ja molemmat osapuolet olivat rangaistavia. Rikoslaki seurasi tuolloin muiden Pohjoismaiden ja Saksan esimerkkiä, sillä homoseksuaalisuutta ei yleisesti tunnettu käsitteenä sen ajan suomalaisessa maalaisyhteiskunnassa. 1900-luvun alkupuolen sosiaalipolitiikka johti yhteiskunnallisten “ongelmien” torjuntaan tiukalla kontrollilla, ja tuomiot samansukupuolisista suhteista kasvoivat 1930-luvulla. Suurin piikki rikostuomioissa oli 1950-luvun alkupuolella, jolloin homoseksuaalisuus tunnettiin jo laajemmin ja miellettiin yleisesti “vaarallisena” sosiaalisena ongelmana.

Suomalainen yhteiskunta kaupungistui sotien jälkeen huimaa vauhtia. Vielä 1950-luvun alussa enemmistö suomalaisista asui maalla, kun taas 1960-luvulla maalla asui enää kolmannes. Kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntyyliin monella tavalla, ja sosiaalisten ja rakenteellisten muutosten lisäksi asenteet seksiä, seksuaalisuutta ja avioliittoa kohtaan vapautuivat. 

Kouluttautunut nuoriso alkoi kyseenalaistamaan vanhoillisia arvoja ja vanhempiensa seksuaalimoraalia, ja seksuaalivähemmistöt saivat puolestapuhujia kulttuurisissa ja akateemisissa piirteissä. Homoseksuaalisuus alkoi esiintymään ensimmäistä kertaa seksuaali-identiteettinä, johon yhä useampi samaistui. Muutos oli huomattava verrattuna 1950-luvun Suomeen, jolloin moralisoivaa ilmapiiriä piti yllä tiukka lainvalvonta, eikä Suomessa ollut homoille omia tiloja tai julkaisuja.

Toisin oli esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa homoseksuaaliset teot olivat dekriminalisoitu jo vuosina 1943 ja 1930. Dekriminalisoinnista oli käyty aktiivista keskustelua Ruotsissa jo 1930-luvulta lähtien: homoseksuaalisten tekojen laissa kieltäminen koettiin ihmisoikeuskysymykseksi, koska se altisti homot ja lesbot kiristykselle, uhkailulle ja väkivallalle.

 

Skandaalijutuista muutokseen

Muissa Pohjoismaissa homous nähtiin melko erilaisena ilmiönä kuin Suomessa, jossa homoseksuaalisuutta kontrolloitiin paitsi lainvalvojien myös median kautta. 1950-luvulta lähtien skandaalilehdet raportoivat laajasti homoseksuaalisista rikoksista ja pitivät yllä lynkkausmielialaa homomiehiin liittyen. Homoutta ei käsitelty myönteisellä tavalla lehdistössä ennen kevättä 1965, jolloin opiskelijalehtien Ylioppilaslehden ja Medisiinarin seksinumerot käsittelivät seksuaalivähemmistöjä ja puhuivat homoseksuaalisten tekojen dekriminalisoinnin puolesta. Vuonna 1966 ilmestyneessä pamflettikirjassa Sukupuoleton Suomi oli kolme homoudesta kertovaa artikkelia.

Vuonna 1966 Ilta-Sanomat julkaisi Suomen sateenkaariväen kannalta käänteentekevän artikkelin, joka toi homojen oikeudet ensimmäistä kertaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sensaatiohakuinen etusivun ja keskiaukeaman reportaasi kertoi “homoseksuaalien pesästä Helsingissä“. Jutussa Ilta-Sanomien toimittaja soluttautui Helsingin Vallilassa sijaitsevaan “herra G:n” asuntoon ja kuvaili salaa nauhoitettujen keskustelujen pohjalta tämän ja asunnossa käyvien homomiesten elämää.

Ilta-Sanomien artikkeli sai muussa mediassa jyrkän tuomion, ja sitä puitiin jo samana päivänä televisiossa ja radiossa. Shokkijuttu kirvoitti laajan keskustelun homojen oikeuksista ja Hufvudstadsbladet julkaisi pari päivää myöhemmin kansalaiskirjeen, jossa 88 kulttuurielämän henkilöä vaati homoseksuaalisten tekojen rangaistavuuden poistamista.

Ensisijaisesti keskustelussa koettiin, että dekriminalisoinnista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Toinen seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puoltava argumentti oli se, että kaikissa muissa kehittyneissä maissa homoseksuaalisuus oli jo poistettu rikoslaista. 1960-luvun aikana näin oli tehty monessa Itä- ja Länsi-Euroopan maassa kuten Englannissa, Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa.

 

Dekriminalisoinnin jälkeen

Suomessa lakiehdotus homoseksuaalisuuden dekriminalisoinnista tuli eduskunnan käsittelyyn vuonna 1970. Lakiehdotukseen lisättiin vielä yllytyspykälä, jonka mukaan julkinen kehottaminen samaa sukupuolta olevien henkilöiden väliseen haureuden harjoittamiseen oli rangaistava teko. Lakiehdotus hyväksyttiin äänin 147–18 ja laki tuli voimaan 1971. Yllytyspykälä vaikutti kuitenkin median tapaan esittää homoutta ja piti näin sateenkaariväestön yhteiskunnallisesti marginaalisessa asemassa aina vuoteen 1999 asti, jolloin pykälä poistettiin. Sairausluokituksesta naisten ja miesten homoseksuaalisuus poistettiin vasta 10 vuotta myöhemmin eli vuonna 1981. Vuonna 2015 astuivat voimaan uudistuneet yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki. Vuoden 2017 keväällä tuli voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki.

Näillä lakimuutoksilla on ollut merkittävä rooli sateenkaariväen aseman parantamisessa Suomessa. Muutosta on usein ajanut ajatus siitä, että teon rangaistavuudesta tai yksilön lainsuojattomasta asemasta tai epäyhdenvertaisista oikeuksista on yhteiskunnan kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä. Toukokuussa 2019 sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Eurooppa julkaisi vuosiraporttinsa sekä sateenkaarikartan 49 Euroopan maan ihmisoikeustilanteesta. Suomi sijoittui vertailussa 4. sijalle, minkä mukaan Suomessa toteutuu 69 % ILGA-Euroopan edellyttämistä toimista lhbti-ihmisten ihmisoikeuksien takaamiseksi. Suomen sijoitusta heikensivät etenkin translaki ja intersukupuolisten oikeudet, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia.

Hlbti-yksilöiden aseman parantamisessa lakimuutosten kautta osana suomalaista yhteiskuntaa riittää siis vielä työtä.

--

Weecos on tukenut sateenkaariliikettä olemalla vuosina 2017 ja 2018 Helsinki Priden virallinen yhteistyökumppani. Weecos for Pride -leima on mahdollisuus niin Weecosille kuin merkeille tukea ihmisoikeustyötä jatkuvasti. Jokaisesta myydystä Weecos for Pride -tuotteestaan merkki lahjoittaa vähintään 10 %:a Setan toimintaan, jonka lisäksi Weecos lahjoittaa kaikista myydyistä Weecos for Pride -tuotteista Setalle 1 euron.

 

Lähteet:

Ranneliike.net - 50 vuotta sitten Ilta-Sanomissa julkaistiin sensaatiojuttu homoseksuaalipesästä Helsingissä

Sananvapauteen.fi - Homokeskustelu kävi rajuna

Seta.fi - Sateenkaarihistoria Suomessa

Seta.fi - Suomi sijalla 4. eurooppalaisessa hlbti-oikeuksien vertailussa

 

Sivut

Uutiset

Paketit kulkevat lakon aikana

Weecos paketit kulkevat Postin lakosta huolimatta.
Uutiset

Curves - Bigger Than Big Things

Vastuullinen ja eettinen muoti kuuluu kaikille upeille ja moninaisille kehoille.
Uutiset

Suomessa tehty kosmetiikka

Katso Suomessa tehdyt ihonhoito- ja kauneustuotteet.